Tampinkierros on Petäjävedellä sijaitseva noin kolme kilometriä pitkä hyvin merkattu reitti. Reitti on miltei kokonaan Teerijärvensuon luonnonsuojelualueella. Reitin alussa on opasteet, joissa kerrotaan alueesta ja sen säännöistä.
Lähdimme reitille myötäpäivään. Heti alussa oikealle jää iso suo, jonka keskellä on lintujen tarkkailuun tehty koju. Suon ylittävät pitkospuut. Pienet kitukasvuiset männyt töröttävät siellä täällä suolla. Jos astuu ohi, kastuu jalat. Suo on sen verran upottavaa sorttia.

Luontopolku sijaitsee melko helppokulkuisessa kangasmaastossa ja suoalueille on tehty pitkospuut. Siellä täällä matkan varrella on penkkejä, joista voi tarkkailla erämaamaisemaa tai suolla liikkuvia lintuja. Penkit sulautuvat maastoon hienosti. Reittiä tehdessä on todellakin mietitty kuinka asiat toteutetaan. Penkkien paikatkin on harkittu tarkkaan. Istuessa tauolle aika pysähtyy.
Yhdellä penkillä istuessa näimme 8 teertä lentämässä suon yli! Näky oli vaikuttava.

Reitti on merkitty keltaisin maalitäplin puihin. Täpliä on niin tiheässä, että eksymisen vaara on ainoastaan silmät kiinni talvella kulkiessa. Lumikenkäilyyn reitti olisi erinomainen. Se tuli mieleen, kun yön aikana satoi yli 10 senttiä lunta.
Suunnilleen puolivälissä reittiä on taukopaikka. Laavu, kuivakäymälä, puuliiteri ja nuotiokehä sijaitsevat Teerijärven rannalla. Liiteri oli suloinen kuin karamelli ja aivan täynnä puita. Huussissa oli Soft Emboa! Laavua ei selvästi oltu ajateltu yöpymiseen. Sen seinät oli rakennettu harvasta laudoituksesta ja lattialankkujenkin välissä oli sentin raot. Virittelimme erätoverista pesän laavuun. Sillä tavalla saimme sopivan tuulensuojan aikaiseksi. Hyvin uni maittoikin. Yön aikana satanut lumi vaimensi loputkin äänet maisemasta ja makasimme untuviin kääriytyneinä 12 tuntia.

Metsähallitus ennallistaa alueen soita. Ojitettuja alueita on hoidettu kaatamalla puustoa ojien päälle. Pari ojaa sattuu reitin varrelle, joissa tämä operaatio on näkyvillä. Ei välttämättä mikään kaunis paikka nyt, mutta tuntuu hyvälle tietää tarkoitusperistä.
Hauska erikoisuus reitin varrella on myös juopunut metsä hutikassa huojuvilta näyttävine mäntyineen. Keimailevia puita on yllättävän paljon.

Keskellä suota on koju, jossa on tehty teerien soidintutkimusta Suomen akatemian rahoituksella. Suolla on nähty teeren ja metson parittelevan keskenään, joten Petäjävedellä ei katsota rotujen välistä rakkautta kieroon edes eläinmaailmassa…
Luontopolun varrella on useita opastetauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta, metsän- ja riistanhoidosta.

Kartta lähtöpaikalle.

Ajo-ohjeet

Pohjoisesta tultaessa:
Valtatieltä 23 käännytään 1 km Petäjäveden kiertoliittymästä Keuruulle päin tielle 604 Jämsään.
Ajetaan tietä 7,1 km ja käännytään oikealle Kukkaron kylän kohdalla.
Metsä-Piesalantietä ajetaan 4,7 km ja käännytään opasteen mukaan vasemmalle.
Ajetaan 1,6 km ja pysäköintipaikka on oikealla puolella.

Etelästä tultaessa:
Jämsä-Petäjävesi tietä ajetaan 13 km Koskenpään ohi ja käännytään vasemmalle Kukkaron kylän kohdalla.
Metsä-Piesalantietä ajetaan 4,7 km ja käännytään opasteen mukaan vasemmalle.
Ajetaan 1,6 km ja pysäköintipaikka on oikealla puolella.

Taukopaikan vieraskirjan mukaan joillakin pitkospuilla viihtyy kyy. Se tuntuu nauttivan auringosta sään salliessa harva se päivä. Vieraskirjassa oli myös maininta tulipaikkaa vastapäätä olevan niemennokan männystä, jossa on kalasääsken pesä. Laavulla oli käyty viettämässä hääpäiviä ja synttäreitä. Oiva paikka kaikin puolin. Suomaisemassa riittää katseltavaa, vaikka ei lakka-aika olisikaan.

ETRS-TM35FIN-P:6897365 I:399662