Vaelluskenkien elinkaari on pitkä. Minun edelliseni kestivät jatkuvaa käyttöä kymmenen vuotta. Se on pidempi aika kuin monen parisuhde. Se on keskiarvoinen koiran elämä. Kannattaa siis valita huolella.

Edelliset vaelluskenkäni ostin Jyväskylästä Haloselta. Olin työtön ja käytin kuukauden työkkärirahat kenkiin. Meindlit lähti matkaan ilman sen kummempaa tietoa mistään. Minulle riitti, että ne oli mukavat jalassa ja kestivät vettä. Kengät tulivat lähinnä sienestys, marjastus ja pikkuretkikäyttöön.

En koskaan rasvannut kenkiäni. Ei kukaan kertonut, että nupukkikengät voi rasvata! Suihkin niihin kerran vuodessa jotain, että pinta ei imenyt kosteutta. Hyvin toimi.

Lemmenjoen vaelluksella alkoi pitkä suhde Meindleihin rakoilla. Pohjat alkoivat reissun loppua kohti suorastaan murenemaan. Viimeisenä vaelluspäivänä pohjista irtosi isoja paloja.

Yritin retken jälkeen selvitä halvemmalla ja ostin vähän käytetyt Meindlit Huuto.netistä. Koko oli sama kuin edellisissä. Eihän se sitten kuitenkaan toiminut. Jalat iän myötä lässähtävät ja kaipaavat ihan erilaista tukea. Olen myös totuttanut koipeni käyttämään villasukkia kesät talvet. Uusiin kenkiin ei mahtunutkaan villasukka ja varpaat tuntuivat iskeytyvän kärkiin alamäessä. Laitoin kengät lopulta kiertoon.

Ajattelin ensin, etten osta vaelluskenkiä ollenkaan, vaan reissaan maastojuoksulenkkareilla (niin tein viime syksynä Paistuntureitten reissun). Kun tein päätöksen elokuun pitkästä vaelluksesta, oli selvää, että tarvitsen kunnon vaelluskengät. Rinkan paino nousee kuitenkin yli 20 kiloon ja kuukaudessa kelit vaihtelevat varmasti, joten on hölmöä kuvitella pärjäävänsä lenkkareilla.

Suuntasin Jyväskylän Partioaittaan ja sain erinomaisia neuvoja vaelluskenkien valintaan. Omaan jalkaani parhaalta tuntuikin Hanwagin Tatra-merkkiset kengät. Ja sain myös ohjeistusta pinnan rasvaamiseen, vaikka se nupukkia olikin! Kotona kenkien vaaleanruskea nupukki imi niin paljon rasvaa, että pinnasta tuli melkein musta.

Nyt on kenkien sisäänajo käynnissä. Noin 50 kilometriä olen pitkin hankia kävellyt ja pidän kengistä todella paljon. Pyrin käyttämään niitä nyt mahdollisimman monenlaisessa maastossa, että jalat tottuvat ja kengät mukautuvat juuri minua varten. En halua mitään ongelmia syksyllä! Tähän mennessä en ole saanut yhtään rakkoa tai hiertymää, joten pitkän yhteisen taipaleemme alku vaikuttaa lupaavalta!