Jämsän Arvajalla on maisemallisesti merkittävä vesireitti, johon kuuluu kapeita pitkiä järviä, jokia ja koskia. Kotakoski on osa Puukkoisten kylää ja kuuluu Kuhmoisiin. Kotakoskella toimi aikoinaan mylly, kauppa, saha ja puuhiomo. Tunnetuimmaksi Kotakoski kuitenkin tuli Pekka Halosen myötä. Halonen hommasi myllyn pihapiiristä itselleen kesäpaikan, joka on edelleen suvun hallussa.

Koskella oleva torppa on rakennettu 1870-luvulla ja pihapiirin mylly on vuodelta 1919.  Myllypirtti on rakennettu 1850-luvulla samoin kuin aitta. Halonen vietti siellä kesiään vuosina 1916-53. Pekka Halonen oli saanut vihiä paikasta Akseli Gallen-Kallelan juhlissa. Kuhmoisten korvessa sijaitsi kuulemansa mukaan erämaaidylli. Pekka lähti jo seuraavana kesänä siveltimineen Kotakoskelle maalaamaan sammalpeitteisiä kiviä ja erämaamaisemia. Hän haaveili elämästä ilman turhia ylellisyyksiä ja hommasi lopulta paikan itselleen.

Kun nyt melkein sata vuotta Halosen ensimmäisen Kotakoskella vietetyn kesän jälkeen kiipesimme kosken takana olevalle kalliolle, en yhtään ihmettele mikä paikassa viehätti. Kalliolta näkyi todella kauas. Rinteen reunalla oli käppyräisiä mäntyjä, ihan kuin tauluissa. Jylhä kallio ja sammalpeitteiset louhikot kallioimarretöyhtöineen loivat maisemalle oman tarunhohtonsa. Ylhäällä rinteessä oli valtavia siirtolohkareita, isoja ja pieniä luolia ja puroja. Pystysuora kallioseinämä oli jostain kohtaa haljennut ja veden solina kaikui sen sisässä. Johonkin oli muodostunut lippa, alla oli pieni pirunpelto. Purot juoksuttivat kevään sulamisvesiä louhikkojen lomassa.

Kosken rannassa aika pysähtyi. Katselimme rakennuksia vastarannalta, jossa kulki polku. Kosken voima oli valtava! Vesi oli kirkasta ja koskesta erottui selvästi kaikki kivet pohjaa myöten. Virtaavaa vettä olisi voinut tuijottaa loputtomiin.

Kotakoski kartalla.