Oltiin ottamassa oppia Korpi-Jaakolta, kuinka talviretkeily tulisi oikeaoppisesti hoitaa ankarilla avotuntureilla. Oppimassa oli sekalainen porukka Jämsän ammattiopiston opettajia, oppilaita ja paikkakunnan yrittäjiä. Monelle kaikki oli uutta asiaa, usea oli liikenteessä lainavehkeillä ja porukassa taisi olla yksi henkilö, joka oli aikaisemmin käyttänyt bensakeitintä.

Teoriapläjäyksen jälkeen siirryimme Päijänteen rantaan Hulkkionlahden satamaan ja aloimme pakkaamaan ahkioita telttakunnittain. Jaakko näytti keitinlaatikon ja keittimen käytön.

Hiihdimme letkassa. Ajatus oli hiihtää aina 50 minuuttia, jonka jälkeen pidettiin 10 minuutin tauko. Vauhdin tuli olla niin hidas, ettei hiki tule. Tauon jälkeen edessä hiihtäneet siirtyvät jonon hännille ja joku muu telttakunta ottaa vetovastuun.

Teltat pystytettiin jäälle Tiirinselälle. Uutena oppina itselle tuli teltan rullalla säilyttäminen niin, että sen pystyttäminen on nopeaa ja vaivatonta. Myös bensakeitin oli uusi tuttavuus, johon ihastuin heti ensitapaamisella. Sillä sai lämmitettyä teltan 10 minuutissa niin lämpimäksi, että kerrasto päällä tarkeni nauttia pastat naamariin.

Uni maistui routamatosta tehdyn kokolattiamaton ja makuualustojen päällä melkein 10 tunnin verran. Aamulla pakattiin kamat aamupalan jälkeen, hiihdettiin takaisin ja huollettiin varusteet.

Voin lämpimästi suositella kurssia kaikille, joita talviretkeily yhtään kiinnostaa. Ainoa miinus on ehkä se, että alkaa haluamaan  kaikennäköisiä ei niin kovin halpoja juttuja… Bensakeitin olisi nyt ykkösenä omalla listalla, kokolattiamatto telttaan hyvänä kakkosena, jääruuvit olis kivoja ja kunnon tilava talvitelttakin kelpais.

Ai niin, kaksi yötä kuussa ulkona-haaste aloitettu ja eka yö nukuttu Hilleberg Keronissa, makuupussina Marmotin Sawtooth.